Joo. Eihän mulla kovin muuta elämää ole ko tuo oma pieni karvainen lapsi. Tällästä se yksinhuoltaja äidin elämä siis on.
Mutta oon aina halunnu kokkeilla tuota sitruunan antamista koiralle, ja nyt kerranki kaupassa pysähyttiinki siihen sitruunoitten vieree. Ja eihän semmonen pieni pyöreä sitruuna maksanu sen enempää ko 23 senttiä. Olihan se nyt pakko hankkia.
Koira innostu siitä aluksi, koska se oli pyöreä kuin pallo. Mutta ilo vasta alkoi kun leikkasin siitä toisesta päästä pienen siivun poissa, että sitruunan liha sieltä vähän pilkotti. Ja ei muuta kun kamera käteen ja kunnon naurut.
Kokonainen sitruuna.
Ja tässä maistetaan.
Ja tullaan tulokseen että ei se ollu nii makiaa.
Oon kamala ihminen, en ansaitse näin ihanaa koiraa.
XDDDD
ciao.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti